Start up -yhtiöiden verokysymykset

Start up maailmassa tietyt kysymykset toistuvat useammin kuin toiset ja start up -yhtiöitä verotetaan ihan samalla tavalla kuin muitakin Suomessa verovelvollisia yrityksiä. Start up -yhtiöiden verotukseen liittyy kuitenkin vahvasti esimerkiksi yrityksen valuaatio sekä erilaiset optio- ja osakepalkkiojärjestelmät, jotka tuovat omat lisämausteet huomioitaviksi. Blogissa avaamme usein kysyttyjä kysymyksiä, start up -yritysten valuaatiota verotuksen näkökulmasta sekä työsuhdeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmien verotusta. 

Tyypillisiä (vero)kysymyksiä start up -ympäristössä 

• Miten saamme siivottua cap tablesta passiiviset osakkaat pois?
• Voinko antaa osakkeitani ilmaiseksi uudelle CTO:lle?
• Voimmeko samalla osakeantipäätöksellä antaa sijoittajille osakkeita hintaan 0,75 euroa / osake ja työntekijöille hintaan 0,01 euroa / osake?
• Miten voimme siirtää suomalaisen yhtiömme osakkeet uudelle Delaware yhtiölle?
• Kahden founderin todelliset sovitut omistusosuudet ovat jääneet virallistamatta, miten saamme osuudet virallisesti tasattua?
• Toimin start up -yhtiön toimitusjohtajana, voinko laskuttaa palkkion yhtiööni?

Kysymykset liittyvät useimmiten tarpeeseen muokata yhtiön omistuspohjaa.

Kuten huomataan, usein kysymykset liittyvät tarpeeseen muokata yhtiön omistuspohjaa tavalla tai toisella. Yhtiön omistuspohjan muokkaaminen on käytännössä yksinkertaista toteuttaa. Yksinkertaista ei ole kuitenkaan asiaan liittyvä verotus ja aina, kun yhtiön omistuspohjaa muokataan, tuleekin huomioida toimenpiteisiin liittyvät verovaikutukset muun muassa seuraavista näkökulmasta:

• Siirtäjän verotus (luovutusvoiton verotus)
• Siirronsaajan verotus (varainsiirtoverotus, ansiotuloverotus, lahjaverotus, perintöverotus)
• Yhtiön asema (varainsiirtoverotus, ennakonpidätysvelvollisuus, verotappioiden käyttöoikeuden pysyvyys)

Omistuspohjan muokkaamiseen verovaikutusten analysointiin liittyy useimmissa tapauksissa valuaatiokysymyksiä.

Start up –yrityksen valuaatio verotuksessa

Start up -yrityksille on tunnusomaista kasvun hakeminen enkelisijoittajilta tai venture capital –rahastoilta saadun ulkopuolisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen turvin.

Yrityksen alkuvaiheessa sijoittajat merkitsevät yhtiön osakkeita johonkin hintaan, joka kuvastaa yrityksen tulevaisuuden tuottopotentiaalia, ei kuitenkaan välttämättä sitä arvoa, jolla yrityksen osakekanta sillä hetkellä vaihtaisi omistajaa ulkopuolisten osapuolten kesken.

Verohallinnon ohjeen mukaan yrityksen osakkeen arvo määritellään ensisijaisesti perustuen vertailukauppoihin ja jos vertailukauppoja ei ole, niin siinä tapauksessa kaavamaisesti nettovarallisuusarvon ja tuottoarvon perusteella.

Verohallinnon ohjeen mukaan yrityksen osakkeen arvo määritellään ensisijaisesti perustuen vertailukauppoihin.

Tämä voi olla ongelmallinen, sillä Verohallinto voi katsoa sijoituskierroksella käytetyn merkintähinnan vertailukaupaksi ja sitä kautta osakkeen käyväksi arvoksi, vaikka yrityksen oma pääoma olisi lähellä nollaa ja vaikka se olisi tehnyt tappiota koko historiansa ajan. Kaavamainen arvostamistapa johtaisi siihen, että tällaisen yhtiön arvo olisi verotuksessa nolla euroa tai lähellä sitä.

Sijoittajan näkökulma

Sijoittajan näkökulmasta kyseessä on sijoitus, ja sijoituksen arvo on sijoituksen tekohetkellä osakkeesta maksettu määrä. Sijoituksen tekemisen jälkeen sen arvo kehittyy joko ylös tai alas, riippuen yrityksen suorituksesta ja onnistumisesta suunnitelmissaan ja kehittymisessään.

Sijoituksen tuotto (ja todellinen arvo) selviää ja realisoituu verotettavaksi tuloksi tai vähennyskelpoiseksi tappioksi vasta, kun osakkeet joko luovutetaan exitissä tai kun yritys lopettaa toimintansa.

Founderin näkökulma

Founderin näkökulmasta osakkeen arvo näennäisesti kasvaa sijoituskierrosten myötä, mutta mitään takeita todellisesta reaalivaluaatiosta ei kuitenkaan ole siihen asti, kunnes ulkopuolinen ostaja todella tulee ja ostaa osakkeet.

Mikäli founder luopuu osakkuudestaan ennen toteutunutta osakekauppaa, ei osakkeista yleensä makseta viimeisen sijoituskierroksen osoittamaa valuaatiota, sillä yrityksen arvo sitoutuu usein pitkälti founderiin, hänen business-ideaansa ja työpanokseensa.

Jos founder tai foundereiden tiimi heittää hanskat tiskiin, yrityksen arvo romahtaa, ellei toiminnan jatkajaa ole välittömästi saatavilla.

Sitoutettavan avainhenkilön näkökulma

Sitoutettavan avainhenkilön näkökulmasta omistuksella kompensoidaan usein työpanosta ja lopullinen kompensaation arvo tiedetään vasta myöhemmin, jos osakkeet realisoituvat.

Sitoutettavien avainhenkilöiden osalta tilanne on yleensä kriittisin, koska tuloverolain (”TVL”) mukaan ansiotulona verotettavaa etua on työsuhteen perusteella saadusta alihintaisesta osakkeen merkintäoikeudesta muodostunut etu.

Perillisen näkökulma

Perillisen näkökulmasta omistuksen arvostaminen perintöverotusta varten on tärkeää. Perinnönsaajan on maksettava perinnön käyvän arvon mukaan määräytyvää perintöveroa
(7% – 19 % I veroluokka, 19% – 33% II veroluokka).

Kokonaisverotuksen optimoimiseksi osakkeet tulisi pystyä arvostamaan mahdollisimman lähelle niiden tulevaisuuden myyntihintaa, sillä perintöverotuksessa vahvistettava arvo on perinnönsaajalle osakkeen hankintameno osakkeita edelleen myytäessä. Jos yrityksellä ei ole enää potentiaalia, tulisi sen osakkeet voida arvostaa nollaan euroon.

Yrityksen näkökulma

Yrityksen näkökulmasta tulee huomioida tappiot ja ennakonpidätysvelvollisuus. Jos yrityksen omistuksessa tapahtuu yli 50 %:n suora tai välillinen omistajanvaihdos, menetetään vanhat verotappiot. Verotappiot voidaan palauttaa Verohallinnon poikkeusluvalla takaisin käyttöön, mikäli toiminta jatkuu ja tappiot eivät ole olleet kauppatavarana transaktiossa.

Mikäli yhtiön työntekijä saa ansiotulona verotettavaa etua, tulee työnantajayhtiön tehdä ennakonpidätykset rahapalkasta.

Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan, tulee sen maksaa varainsiirtovero 1,6 % hankituista osakkeista.

Työsuhdeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmien verotus 

Erityisesti start up -yhtiöissä työntekijöiden sitouttaminen osaksi yhtiötä koetaan tärkeäksi kilpailuvaltiksi ja avainhenkilöille halutaan usein tarjota mahdollisuus päästä mukaan yhtiön osakkeenomistajiksi. Tyypillisimpiä osakeperusteisia palkitsemisen keinoja ovat suorat osakeannit sekä osakeoptiot. Näiden lisäksi työntekijöille voidaan tarjota muita räätälöityjä osakeperusteisia kannustimia kuten muun muassa rajoitettuja osakeoikeuksia, synteettisiä optioita tai muita osakepalkkiojärjestelmiä.

Kun suunnitellaan avainhenkilöiden ja muiden työntekijöiden osakeperusteista sitouttamista on hyvä arvioida etukäteen onko kyseessä tuloverolain näkökulmasta työsuhteeseen perustavasta osakeannista vai työsuhdeoptioista, sillä näiden verotuksellisessa käsittelyssä on tiettyjä eroavaisuuksia.

Osakeannin verotus

Osakeannilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiö antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa saatu etu verotetaan osakkeiden merkintähetkellä.

Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotuksesta säädetään TVL 66 § 1 momentissa, jonka mukaan:

Ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan.

Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta.

Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.

Yhtiön käyvän arvon perusteella laskettu veronalainen etu verotetaan työntekijän ansiotulona osakkeiden merkintähetkellä. Mahdollisuus verottomaan alennukseen sekä sivukulujen maksaminen riippuu siitä, onko osakeannissa saatava etu henkilöstön enemmistön käytettävissä:

Etu ON henkilöstön enemmistön käytössä

Jos saatu alennus on enintään 10 % osakkeiden käyvästä arvosta, veronalaista etua ei synny. Jos alennus on yli 10 % osakkeiden käyvästä hinnasta, verotettavaa etua muodostuu vain yli 10 % ylittävän alennuksen osalta.

Työnantajayhtiö on velvollinen suorittamaan edun arvosta ennakonpidätyksen ja tarvittavat sairausvakuutusmaksut (ei päivärahamaksua tai työnantajan sairausvakuutusmaksua). Edusta ei suoriteta työeläkemaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua.

Etu EI OLE henkilöstön enemmistön käytössä

Veronalaista etua on osakkeiden käyvän hinnan ja osakkeista maksetun määrän erotus kokonaisuudessaan.

Työnantajayhtiö on velvollinen suorittamaan edun arvosta ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksut. Myös työeläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut on suoritettava.

Huomionarvoista on, että listaamattomassa yhtiössä voidaan tietyin edellytyksin käyttää käypänä hintana osakkeen matemaattista arvoa (TVL 66 a §). Tämä edellyttää, että lain asettamat tarkemmat edellytykset voidaan katsoa täyttyvän.

Osakeanti – Osakkeiden merkinnän lainarahoitus

Yhtiö voi rahoittaa työntekijöiden osakkeiden hankinnan joko kokonaan tai osittain. Tämä on poikkeus yleiseen yhtiön omien osakkeiden hankinnan rahoituskieltoon (Osakeyhtiölain ”OYL” 13 luvun 10 §:n 2 mom). Osinkotuloja voidaan käyttää osakkeiden merkintähintavelan lyhentämiseen.

Optio-oikeudet

Yhtiökokous päättää optio-oikeuksien antamisesta. Työntekijöille voidaan kuitenkin antaa erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Optio-oikeuksia voidaan antaa vastikkeetta tai tiettyyn merkintähintaan ja niiden antaminen edellyttää yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä. Osakeyhtiölain säännöksiä optio-oikeuksien ehdoista täydennetään yleensä erillisellä optiosopimuksella.

Työsuhdeoptioiden verotuksesta säädetään TVL 66 § 2 momentissa, jonka mukaan:

Veronalaista ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio).

Työsuhteen perusteella saadusta optiosta saatu etu verotetaan, kun optio käytetään. Tällöin työntekijälle ei synny verotettavaa tuloa vielä optio-oikeuksien saamisen yhteydessä, vaan optiot tulevat verotuksen kohteeksi vasta silloin, kun työntekijä käyttää optioita merkitsemällä yhtiön osakkeita tai myymällä optio-oikeudet.

Työntekijän ansiotulona verotetaan osakkeen merkintähetken käyvän arvon ja työntekijän osakkeista sekä optioista maksaman yhteishinnan välinen erotus. Työntekijälle etu muodostuu mahdollisuudesta merkitä yhtiön osakkeita käypää arvoa alempaa hintaan ja hyötyä näin ollen option saamisen jälkeisestä osakkeen arvonnoususta.

Pääsääntöisesti työsuhdeoptiosta saadusta edusta peritään sivukuluista ainoastaan vakuutetun sairaanhoitomaksu. Kuitenkin alihintaisissa työsuhdeoptioissa (jos osakkeen merkintä on alle 50 % osakkeen käyvästä arvosta option antohetkellä), joissa optio käytetään ennen kun vuosi on kulunut sen saamisesta, tulee edun arvosta suorittaa myös muut tavanomaiset palkan sivukulut.

Tulkinnanvaraisia tilanteita – osakeanti vai optio 

Tietyissä tilanteissa saattaa olla epäselvää, sovelletaanko järjestelyyn työsuhdeantia vai työsuhdeoptiota koskevia säännöksiä (esim. osakesäästöjärjestelmät tai tavoitteisiin sidottu osakkeiden merkintä).

Verohallinnon käsityksen mukaan osakeanti voidaan normaalitilanteessa toteuttaa kolmen kuukauden merkintäajan sisällä. Tätä pidempi merkintäaika voi johtaa siihen, että kyseessä katsotaan olevan työsuhdeoptio eikä osakkeiden merkinnästä saatu etu. Myös oikeuskäytännössä on otettu kantaa siihen, että osakeyhtiölain mukaan osakeannin muodossa toteutettu osakkeiden merkintä voi tietyissä tilanteissa tulla verotettavaksi työsuhdeoptioita koskevan sääntelyn mukaan:

KHO 2009:8

Työsuhteeseen perustuvaa etua ei annettu OYL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettua optio- tai muuta erityistä oikeutta käyttäen, vaan osakeannin muodossa.

Merkittävien osakkeiden määrä määräytyisi avainhenkilölle kullekin mittausajanjaksolle (12 kk) asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella. Mittausjaksojen päättyessä vuosina 2008-2010 käytettävä osakkeiden merkintähinta määrättiin osakeantipäätöksessä, jonka yhtiö teki vuonna 2008.

Merkintähinta oli tätä osakeantipäätöstä edeltäneen kalenterikuukauden ajalta laskettu keskimääräinen hinta.

Päätöksen mukaan osakeanti toteutettiin määrittelemällä osakkeen merkintähinta ja -aika niin, että merkintään oikeutetut saattoivat hyötyä osakeantipäätöksen jälkeisestä osakkeen arvonnoususta.

Koska avainhenkilöillä oli mahdollisuus hyötyä osakkeiden arvonnoususta merkitsemällä yhtiön osakkeita tulevaisuudessa merkintähetken käypää hintaa alempaan hintaan, järjestelyä oli pidettävä TVL 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuna työsuhdeoptiona eikä saman lainkohdan 1 momentissa tarkoitettuna oikeutena.

TVL 66 §:n 3 momentin (työsuhdeoptio) määritelmä ja käsite on laaja, ja suosittelemmekin tulkinnallisissa tilanteissa selvittämään asianmukaisen verokäsittelyn aiheeseen perehtyneen asiantuntijan kanssa.

Muita aihepiirin sisältöjä

Haluamme olla avuksi!

Vahva kokemuksemme start up -yhtiöiden kanssa toimisesta tarjoaa käyttöönne näkemyksiä ja kokonaisvaltaista osaamista. Kuljemme suunnannäyttäjinä vierellä – vastaamme mielellämme myös yksittäisiin kysymyksiin.

Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.

Jutellaan lisää!

suvi.vanska@alder.fi +358 40 080 0012